keskiviikkona, lokakuuta 12, 2011

Sahtia saatana! ja kettutytön kuulumiset.

Sahti - tämä perinteinen suomalainen suodattamaton nektari, jota jopa yhdeksi maailman vanhimmista oluiksi kutsutaan ja jota ei valmisteta juuri muualla kuin Suomessa, Ruotsissa (Gotlannissa) ja Virossa (Saarenmaalla). Miten vaikea tätä onkaan saada käsiinsä? No, ainakin jos asut Joensuussa etkä omista ketään tuttua joka perinteistä sahtia tekisi, niin todella vaikea. Yhdenkään paikallisen Alkon valikoimissa ei ole tällä hetkellä kenenkään valmistajan sahtia. Itseasiassa näyttää siltä, että vain harvat ja valitut alkot saavat nauttia tästä Sahdin ihmeellisestä maailmasta (Forssa, Helsinki, Espoo, Tampere, Jämsä, Turku, Salo, Vaasa, Sysmä, Heinola, Vääksy). Tällaisen perinnejuoman pitäminen hyllytavarana pitäisi olla itsestäänselvyys, tai ainakin saatavuustietojen helpompi esillekaivaminen! Häpeä oi monopoli. Onko tässä kyseessä taas joku älyttömyys, kuten liian suuri alkoholiprosentti ja se, että kyseessä ei ole viini vaan olut. Sahtiperinteen ylläpitämisestä kiitos kaikille kotipanijoille ja niille jotka vielä tästä perinnejuomasta jaksavat välittää, koko Sahdin tulevaisuus näyttää olevan teidän käsissänne!

Tietämättä sen kummemmin myyjiä, mutta Joensuussa oluttuntemus Alkoissa on muutenkin aika harvinaista. Pilkon alkossa (propsit vaan sinne) on yksi myyjä, joka on osannut jopa opastaa oluthyllyllä, muutoin on yleensä jäänyt luu käteen. Kyseisen firman liikkeissä asioidessa tosin en kyllä muutenkaan ole saanut neuvoa ja opastusta vaikka yleensä se olisi vähintäänkin tarpeellista. Luojan kiitos olen ymmärtänyt pysyä poissa 80%:sta valikoimien tuotteista (eli kaikista viineistä) ja kokeilupohjaisesti ostanut aina erilaista olutta tyypin mukaisesti. Olutkulttuuri ja sen tukeminen ei vain taida ole Alkon tai eduskunnan linjauksen mukaista, tiputetaan vain sitä %-vol-rajaa niin ongelmat häviää - sen sijaan itse voisin kannattaa 4,7%-vol maagisen barrikaadin rikkomista ja asettaa se esim. 7-10%. Vahvempaa tuotetta vain tuonne kauppojen hyllyille, niin sinne saatanee varmasti myös paremmat valikoimat hyviä oluita. Mitäpä jos Chimayn tai Trappistes Rochefortin voisikin ostaa K-kaupasta. Veikkaan myös että nämä eivät päätyisi nuorten juomiseksi johtuen yleensä kovin korkeasta hinnasta. Hyvän oluen hinnalla kun saa jo halvan viinipullon (...tai nuoret ainakin joisivat kunnon oluita).

No niin. Nuff about that ja siirrytäänpä iloisempiin asioihin, nimittäin Kettutyttöön! Kettutyttö voi oikein hyvin vaikka ensimmäiset kuplat ja vaahdot alkoivatkin tulemaan kohtuullisen myöhään. Ensi kerralla pitää hiiva käynnistellä pikkuisen paremmin, että ei monistuminen veisi niin pitkään ja kontaminaatioriski pienenisi. No, eniveis. Haju Kettutytössä on kohdallaan, jopa hieman paha, mutta käsitykseni mukaan tämä on lager-hiivan ominaisuuksia. Lämpötila on pysynyt siellä 13+-0,5 celsiusasteen kieppeillä, ja suoraan sanottuna olen aika yllättynyt että hiiva jaksaa käydä noinkin hyvin noin alhaisissa lämpötiloissa. Toinen asia olisi jos tietäisin varmaksi kyseisen hiivakannan ja pystyisin varmentamaan että käynti onnistuu noin alhaalla. Nyt ei siitä ole takeita, mutta kyllähän poju päästää käymisen ääniä ja kun kurkkasin niin vaahtokin oli sen mukainen että käynti on lähtenyt päälle - ja hyvin! Nyt vain odotellaan viikon loppupuolelle, jonka jälkeen nostetaan pariksi päivää lämpimään diasetyylitauolle ja sitten pariksi viikoksi toiseen pönttöön kypsymään noin 8-10 asteen lämpötilaan - sit pulloon ja pitkä kypsytys. Tämä kokeilu on oikeasti omaan mieleeni, herättää ilonpilkahduksia.

No nyt pitää mennä hammaslääkäriin, viisaudenhammas odottaa poistoa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti