keskiviikkona, maaliskuuta 28, 2012

FugMeDrunkless Magnum ja M84 Stun Hefeweizen

Nyt lopulta eilen kotikaljaa maistoin pullotettuna ja helvetti! Siitähän tuli hyvää kaikesta kohelluksesta huolimatta. Toimii äärettömän hyvin tuollainen kevyt bitteröinti kotikaljassa - siitä vielä oikeasti tuli kevyt bitteri kun kerkisi muhimaan vain pöntössä. Onneksi en viemäriin kaatanut, vaikka lähellä olikin. Tähän menneistä kotiolutsatseista tämä on ehdottomasti paras - nimikin on sitten virallistettu FugMeDrunkless Magnumiksi, kun nyt aiemminkin tuli tuota humalan nimeä siinä käytettyä ja tämä oli variaatio FugMeDrunklessista.

Tämän lisäksi tuli sitten suunniteltua hefeä että pääsisi ensi viikonloppuna panohommiin. Kyseessä siis vehnäolut kesäksi. Pientä säätöä tähänkin reseptiin matkalla kertyi, aluksi mallassuhteet oli 50%-50% mutta jälkitarkastelulla 60-40 tuntuu jotenkin paremmalta/sopivasti vehnäisemmältä. Keinona on yksivaiheinen infuusiomäskäys, aluksi suunnitelmissa oli 65C mäskäys mutta senkin päätin muuttaa 67C että tulee vähän enemmän käymäkelvottomia sokereita ja ei mene ihan niin kuivaksi tuo olut. Resepti lopullisessa muodossaan siis seuraava:

Lopullinen satsin koko noin 7,5l (kyllä, teen pieniä satseja verrattuna kanssaolutpuuhastelijoihin)

Maltaat:
1kg Vehnämallas
600g Lager-mallas

Keitto/humalointi:
7g Hallertau Mittelfrüh@60min
3g Hallertau Mittelfrüh@5min

Karbonointiin 7g/l panimosokeria.
Hiivana Safale WB-06

Arvioitu OG 1,046
Arvioitu FG 1,014 (alkoholia arviolta 4,5 til-% + karbonointi, eli <5til-%)
Katkeroaineet:  13,5 IBU
Väri: 8,6 EBC

Käymässä tämä saanee olla viikon ykkösessä ja pari-kolme viikkoa kakkosessa josta sitten pulloon ja pullossa muutama viikko. Tavoite käyttää kohtuullisen huoneenlämpöisessä kun hiivasta kuulemma irtoaa paremmin banaanimaista makua lämpimässä. Hiiva on muutenkin täysi mysteeri, näyttää jakavan mielipiteitä varsinkin jenkkifoorumeilla.

Humaloinniltaan singlehoppi hefeweisse, jossa on hyvin vähän katkeroa ja on joka on hyvin vaalea - niinkuin pitääkin. Välillä tekisi mieli lisätä korianteria ja pomeranssia, mutta sitten mentäisiin jo belgialaisen witbeerin puolelle ja hiiva ehkä ei ole tähän mikään paras. Tätä siis pannaan jos vain viikonlopuksi materiaalia Melkosta tulee, sieltä siis tilattu Saazia ja Hallertau Mittelfrühiä että on seuraavaankin panoon tuota mallasta (tavoitteena ehkä lager, ehkä joku ale). Samalla tarttui mukaan 4kg pale ale mallasta ja 4kg lagermallasta, kun ei tuota perusmallasta oikein meinaa itseltä enää löytyä, samoin kuin spraymallasta että pystyy jonkinlaisen startterin duunaamaan noista varaston hiivoista tai kasvattamaan vaikka Chimay-pullon hiivoista jonkin trappistin itselleen.

Ja nimihän tälle oluelle (M84 Stun Hefeweizen)  tulee tietysti jenkkiarmeijan käyttämästä M84 tainnutuskranaatista, syykin itsestäänselvä. Ensin näkyy vain väläys ja sitten on jo taju poissa - ilotulitusta näkyy silmissä vielä tunteja tämän jälkeen. Semmoista taas tällä kertaa, pankaa toisianne :)

sunnuntaina, maaliskuuta 25, 2012

Mitä ei pidä tehdä kotikaljan kanssa?

No niin, oikein kunnon epic-fail tuli sitten tehtyä tuon kotikaljan kanssa. Lisäsin sitten 3g Magnumia edellisen viestin reseptiin - ensin keitossa meni vituiksi, väärä levy päällä ja kansi sen levyn päällä. Rosterikansi otti vähän väriä ja noh, menetti sen rosteriominaisuuden :) Näpit paloi kun sitä nostin.

Tänään sitten maistelin seisonutta olutta ja *kitsk* - aivan liian jämäkkää, mikä vika - no ryynejä olin laittanut jostain syystä 3dl enkä suinkaan 500g ('bout 7dl). Tähän paikkauksena oli sitten tehdä 6dl satsi kahteen litraan vettä (eli vahva pikakalja) ja sekoittaa kaksi tuotosta keskenään. Ikävä kyllä tämä ei auttanut siihen bitteriin ollenkaan, maistuu nimittäin aivan humalateelle. Laskennallisesti ibuja on vain jotain parikymmentä, mutta kyllähän tuo tuossa tuntuu 60:ltä, eli ruismallas ei tasapainota riittävästi tuota makua.

Tästä opiksi ensi kertaa varten, että maksimissaan 1g Magnumia ja vieläpä max puolen tunnin keitolla. Laskennalliset IBUt ei saa ylittää kymmentä-viittätoista. Että sellaista siis tällä kertaa. Poika on kuitenkin taas pystytetty ja fugglesia lisätty kuivahumalointina - katsotaan jos maku tasoittuu kun sokerit ovat käyneet. Lisäksi variaationa sokerin loppumisen ja määrän lisäyksen takia - normisokeria 200g ja fariinia sellaiset 40g - tästä voi tulla mielenkiintoinen erä ja ensimmäinen joka jää juomatta.

lauantaina, maaliskuuta 24, 2012

Talon Kalja FugMeDrunkless, erä 2, panimon erä #10

Ja taas koitti se aika kun tehdään lähes alkoholitonta, eli FugMeDrunklessia - mielessä taas hiipii että jos pilaisi hyvän reseptin käyttämällä tähtianista tai osittaismäskäisi pienen määrän suklaamallasta tuohon sekaan. Niin pitkä aika on kuitenkin viime satsista että taidan jättää tässä erässä kokeilut väliin.. Tai no, jos hieman humalointia parantaisi ja lisäisi jonkun 2-5g Magnumia jälkimmäiseen vesisatsiin ja kokeilisi irtoaako alfahappoja "humalateehen" jossa ei ole vierrettä.

Allekirjoittanut kun on niin typerä kaveri että ei tykkää kotikaljasta joka maistuu liian makealle - pikkuisen saa olla bitteriä/makua jostain kevyestä humaloinnista. Ja siis niille jotka eivät tätä reseptiä ole vielä nähneet niin se on jotakuinkin seuraava:

500g Tuoppi kaljamallas (käytännössä valmiiksi rouhittua ja paahdettua, karamellisoitunutta ruismallasta)
200g Kidesokeria (n.2dl?, jospa tähänkin joskus löisi panimosokeria, spraymallas on liian hienostelua ja todennäköisesti pilaa maun)
5g Fuggles-humalan kukintoja (0,5dl) - Haaveena ensi kesänä kerätä porukoilta humalat tätä varten..
3+7ll vettä
2tl Normaalia Sunnuntai kuivahiiva

1. Kaljamaltaat paljuun, päälle 3l kiehautettua vettä, pidetään noin 12h.
2. Lisätty 7l kiehautettua vettä, pidetään paljussa noin 12h.
3. Suodatettu vierre irti ravasta,, lisätty sokeri, humala ja hiiva (pieni rehydratointi tehty, noin 10min/1dl vettä).
4. Laitettu pönttö pöhisemään, noin 22h
5. Pulloon, pullossa 3-4päivää

Viimeksi muistiinpanojen perusteella lopputulema oli seuraava: "Liian vähän happoja, maku ok. Voisi olla tuplana humalaa!! Muuten kaiken kaikkiaan ihan hyvä kokeilu ja kalja on maistuvaista :)". Eli jos tähän kevyesti rapsauttaisi sokeria vielä pullotuksessa sekaan - katsotaan niin pullopommejahan siitä sitten syntyy. Mutta jos varovaisesti kuitenkin, eli joku 2-3g/litra?

Kyllä. Jopa kotikaljalla voi tehdä variaatioita - välillä ne onnistuu ja välillä ei, mutta juomatta ei ole jäänyt. 

torstaina, maaliskuuta 22, 2012

M320 kontrollikäynti

Ja taas koitti se aika kun piti päästä mittailemaan, että miten on lähtenyt poika tulille - no ainakin näyttää paremmalta. Huoneenlämpöön nostettu M320 lähti taas tulille ja ominaispaino oli vajaassa viikossa lähtenyt laskemaan. Nyt ominaispaino oli jo 1.070 - eli parikymppiä on laskua - joka taas tarkoittaa sitä että alkoholia muodostuu, joskin hitaasti. Selvästi primäärivaihe on ohi ja käydään sekundääriä, suurin vaahto on laskenut pinnalta ja käymisen "hajua" alkaa jo M320:ssä olla. Maku edelleen kohdallaan, ja aplarit killuttelee kivasti pinnalla. En siis hiivannut uudelleen. Nyt kun ominaispainon lasku on havaittu, saa poju pulputella minkä pulputtelee - toivotaan että ei ihan vituksi mennyt, koska maku on tässä satsissa aivan tautisen hyvä jo kontrolleissa.

Sitten pitäisikin melkein suunnitella jo uutta mäskäystä. Olen vähän kahden vaiheilla että tekisikö vehnäolutta vai jotain muuta - basicimpaa. Kesäksi pitäisi joka tapauksessa jokin janonsammuttaja saada ja kunnon satsin aikaansaamiseksi menee se pari kuukautta. Vehnäolutta jos meinasin niin melkeinpä pitäisi vähän raikkaampia humalia tilata - ehkä Hallertauta, Tettnangia, Saazia tai Styrian Goldingsia. Hefeweizenia tai witbieriä siis sunnitteilla. Pari kiloa lagermallasta ja vehnää olisi, joten neljällä kilolla mallasta pitäisi jo saada jotain aikaiseksi - tosin perusmallasta kannattaisi samalla tilata kun kuitenkin Melkolta tilaan kallilla ja postitkin maksaa perkeleesti (pitäisi oikeasti malttaa kokeilla humlea tai brouwlandia niin hinta tippuisi). Saisi taas muutaman satsin tehtyä. No joo, pitänee pistää BeerSmith 2 tulille ja suunnitella joku todella yksinkertainen resepti. Tarkoitus ei ole kuitenkaan tehdä mitään maustettua Hoegaardenin kloonia vaan jotain hyvin paljon yksinketaisempaa. IBUt alle parinkympin ja alkvolleja joku 4-5til-%, että menee janonsammuttajana.

Mitäkähän sitä tästäkin taas tulee...

Tilannehan varastossa on muuten seuraava:
Kellarissa ehkä 7l PorterLagerJägermeisterDüsseldorfia - saa kypsyä, maistuu turhan kitkulle vieläkin. Tämä on ehkä ensi talvelle ok :)
Kellarissa 1-3l  Kettutyttöä.
Kellarissa n. 8l Enziota, ei ole enää oikein elossaolevan makuista - tuli liian iso satsi - 20l sitä on tuhottu
Pullotettuna, ei kellarissa noin 7l M1 Garand, menee viikonloppuna kellariin.
Käymässä n. 5l M320, kesää odotellessa.
Suunnitteilla joku vehnänen

Onneksi pienensin satsikokoa..

sunnuntaina, maaliskuuta 18, 2012

M320 meadin ja M1 Garandin tilanne

Ja kontrollipäivän saldo: kevyt huoli. Tänään ajattelin käydä katsomassa mitä M320:lle kuuluu, ei pulputusta - vesilukko kuitenkin maksimissa, joten hiilidioksidia oli jo pöntössä. Otin näytteen desinfioituihin kamoihin, tuoksu: HelveTIN hyvä, appelsiinin, kukkaisen hunajainen. Näyte kupli - hiilidioksidia muodostunut. Näytteen ominaispaino - mitvit! 1.090! Sama kuin käymään laittaessa. Tästä on siis luettavissa että sima ei ollut käynyt kellarissa, oletettavasti olosuhteet olivat liian kylmät vaikka pari ensimmäistä päivää kontrollikäynneillä sima pulputtikin mukavasti.

Noh, toimenpiteenä lämpimämpään nosto (lämmin varasto) jossa lämpötila tasaiset 12 astetta. Samalla vähän heiluteltua pönttöä siltä varalta että hiiva olisi flokkaantunut pohjalle tai siirtynyt mutoin talviunille. Pulputus jatkui ainakin hetkellisesti, toivotaan että jatkuu tai joutuu hiivaamaan uudelleen. Sinänsä maku oli todella lupaava ja kontaminaatiota ei ainakaan tässä vaiheessa ollut havaittavissa.

M1 Garandin kontrollipullon maistoin pullosta perjantaina. Kyseessä oli jämäpullo joka oli aivan hiivasakan päältä pullotettu. No, saa kypsyä vielä viikon lämpimässä. Maku oli jotakuinkin TODELLA raaka, humalointi saa tasapainottua. Kyseessä oli vajaa pullo - ehkä noin kolmasosa puolen litran pullosta. Ihmettelin että miten tällainen tuli korkitettua :D Tämä lähes "räjähti" auki, eli happoja oli aivan liikaa - olettaisin että johtui kuitenkin suuresta ilmatilasta ja liian lyhyestä pullokäymisestä koska kuitenkaan oluessa ei ollut happoja liikaa ja pullotussokerin määrä oli vielä "kohtuullinen", vaikkakin korkea 7g/l.

M1 Garand saa todellakin vielä viikon olla lämpimässä ja sitten kylmään kypsymään, juomakunnossa ehkä parin - kolmen viikon päästä. Aikaisintaan.  Pulloihin on muodostunut pohjalle kunnon flokkaantunut sakka, joten kyllä siellä ainakin happoja pitäisi olla.

keskiviikkona, maaliskuuta 14, 2012

Alkon pääsiäisseudun uutuuksia 2012

Ja tapoihini kuuluen, myöhässä taas tätäkin uutisoin. Suomen paikallinen alkoholin käyttöä ohjaava monopoli Alko on julkaissut 12.3. pääsiäisoluet kaikessa hiljaisuudessaan. Olutkattauksessa on muutamia varsin mielenkiintoisia uutuuksia:

Gouden Carolus Easter Beer
Suklaanruskea, erittäin täyteläinen, keskiasteisesti humaloitu, kypsän hedelmäinen, kevyen siirappinen, lakritsinen, hennon yrttinen, runsas, silkkinen.

Panimo: Het Anker
Tuottajamaa: Belgia
Alkon luokittelu: Strong ale
Hinta: 9,48€ (12,51€/litra)
Alkoholia: 10,5til-%.
Pullokoko: 0,75l

Odoutusarvo allekirjoittaneella on kova. Tätä odotan oikeastaan näistä kaikista eniten. Panimon tuotteet ovat yleensä olleet laadukkaita ja maistuvia kaikin puolin.

Laitilan Kievari Mämmi 2012
Mahonginruskea, täyteläinen, keskiasteisesti humaloitu, karamellimaltainen, kevyen mämminen, hennon kahvinen, tasapainoinen. 

Panimo: Laitilan virvoitusjuomatehdas
Tuottajamaa: Suomi
Alkon luokittelu: Erikoisuus
Hinta: 4,24€ (8,28€/litra)  
Alkoholia: 5,2til-%
Pullokoko: 0,5l

Odotusarvo lähes olematon. Tämä panimo ei ole minua vielä vakuuttanut yhdelläkään oluellaan. Kaikissa on ollut huonoja puolia ja huonoja puolia- pahimpana Public Cornerin hanasta Laitilan samanlainen.

Nøgne Ø God Påske
Meripihkanruskea, samea, täyteläinen, voimakkaasti humaloitu, makean maltainen, kypsän hedelmäinen, yrttinen, runsas.

Panimo: Nogne Ø
Tuottajamaa: Norja
Alkon luokittelu: Strong ale
Hinta: 6,34€ (12,68€/litra)
Alkoholia: 7,5til-%
Pullokoko: 0,5l

Odotusarvo on semi. En oikein osaa enää suhtautua k.o. panimon oluisiin. Osa on ollut helvetin hyviä, osa täysiä ohilyöntejä joissa hype on ollut 90% koko oluesta. Onhan ne erikoisia, mutta ei välttämättä minun makuuni sopivia. Tässä joko ammutaan ohi tai onnistutaan.

Svaneke Vårhare
Kinuskinginuskinruskea, samea, täyteläinen, voimakkaasti humaloitu, karamellimaltainen, sitruksinen, yrttinen, vivahteikas, raikas.

Panimo: Svaneke Bryghus
Tuottajamaa: Tanska
Alkon luokittelu: Erikoisuus (saison)
Hinta: 6,41€ (12,82€/litra)
Alkoholia: 6,5til-%
Pullokoko: 0,5l

Odotusarvo tähän kohtuullisen kova. Oikeastaan Svanekelta olen muutaman erinomaisen oluen juonut, tällaisia perusoluita kylläkin, mutta ei ole koskaan ohilyönyt. Esim. Catch 22 on ehdottomasti yksi parhaista tummista lagereista - vaikka moni paskaksi sitä haukkuukin - no, sopii omaan suuhun ja se riittää. Toinen oikein erinomainen oli Svaneken Classic jota voisi saunan jälkeen ottaa useammankin. Tasapaksuja oluita, mutta toimivat tilanteeseensa.

Påskebryg
Kastanjanruskea, runsasvaahtoinen, täyteläinen, keskiasteisesti humaloitu, maltainen, kinuskinen, kevyen sitruksinen, hennon kardemummainen, samettinen.

Panimo: Ørbæk Bryggeri
Tuottajamaa: Tanska
Alkon luokittelu: Strong ale
Hinta: 3,80€ (7,60€/litra)
Alkoholia: 7,2til-%
Pullokoko: 0,5l

Odotusarvo panimon jouluoluen perusteella: hyllyyn tekisi mieli jättää. Toivon että kääntää pääni panimon tuotteiden suhteen.

Ja lähde näihin tietoihin oli sitten Alkon tuotesivut, ettei jää lähde mainitsematta.

sunnuntaina, maaliskuuta 11, 2012

M320 mead (varioitu JAOM:sta)

Vappu, tuo suomalaisten valkolakkien populoima työväenjuhla lähestyy ja simaa alkaa tekemään mieli. Ikävä  kyllä myöhästyin seongista, mutta tulille piti laittaa kaikesta huolimatta.

Reseptiksi päätyi ns. Joe's Ancient Orange Mead - joskin koska en käytä jenkkipullahiivoja niin nimesin törkeästi reseptiä varastaten tämänkin meadin aseistuksen mukaan M320:ksi. Kyseessä todellakin on Joe's Ancient Orange Mead jonka resepti löytyy mm. HomebrewTalkista


Yllä hieman kuvia raaka-aineissa, kyseisessä simassa - tai oikeastaan hunajaviinissä on siis kukkahunajaa, neilikoita, appelsiiní ja ja kanelitanko. Täysin oikeaoppisesta meadista/simasta/hunajaviinistä ei ole kyse, koska teen nyt ensimmäistä kertaa ja joitain asioita vedetään vähän oikoen alkup. reseptintekijän suosituksella. Kuvassaolevat tähtianikset jätin vielä pois, ajattelin että sotkee kanelin,neilikan ja appelsiinin aromeja liikaa.



Yllä olevalla laitteistolla sitä lirkettiä sitten tehtiin - kuvasta puuttuu vielä appelsiini ja SUNNUNTAI KUIVAHIIVA! Muuten koeputket ja og-mittarit ja lämpömittarit ja perus panokamat ja desinfiointiaineet ovatkin jo tuossa + sit mausteet.

Homma meni jotakuinkin näin:

1. Desinfioin kaikki välineet.
2. Mittasin noin 1,6kg hunajaa käymisastian pohjalle.
3. Huljuttelin tuon hunajan noin 4 litraan 25 asteista vettä (tämä on vähän enemmän kuin alkup 1 gallonan versio joka olisi noin 3,8litraa).
4. Pilkoin appelsiinin siivuiksi, lisäsin sen kuorineen kaiken sekaan.
5. Lisäsin kaksi neilikkaa ja yhden kanelitangon sekaan.
6. Laitoin käymispöntön kannen kiinni ja ravistelin rajusti, toiveena oli saada sima ilmattua kunnolla ennen hiivan lisäystä.
7. Lisäsin noin teelusikallisen sunnuntai kuivahiivaa sekaan ja sekoitin kevyesti että hiiva sekottuisi sima-aihioon.



Aine näytti jotakuinkin yllä olevalta kaiken sekoituksen ja muun jälkeen. Lopuksi vain kansi paikallaeen ja vesilukon pulputusta odottamaan. Tämän pitäisi kai lähteä aika nopeasti käymään, joskaan vielä ei ole juurikaan elämää vesilukossa. Aine saa käydä keskenään pimeässä, jossain 12-15 asteen lämmössä (kyllä, oikea meadi pitäisi käyttää vielä matalemmassa) ja pimeässä panohuoneessa sen pari kuukautta. Kypsää on sitten kun neste on kirkastunut ja/tai appelsiinit ovat painuneet pohjalle. 

OG  tällä aineksella oli kohtuullisen korkea (1,090), joten jos vain käy riittävän alas niin potkuahan tästä sitten löytyy. Tavoitteena kuitenkin olisi joku 10-15 til% ja mielellään meadin eikä appelsiinihunajakiljun makuinen lirketti - sekään kun ei ole mahdoton lopputulos..

Kauhulla odotamme mitä tästä syntyy :)

Hiivat pesuun!

Noniin, tulipa tällekin harrastajalle se päivä eteen kun hiivaa piti alkaa pesemään että seuraavaksikin kerraksi jäisi kuuden euron hiivapussista käyttöön. Homma kesti kaikenkaikkiaan pari päivää ja pari pullollista tuli hiivaa talteen. Yllättävää tässä oli se, että loppujen lopuksi aika pienellä/olemattomalla vaivalla saa hiivan vielä uudelleenkäytettäväksi.

Kyseessä ollut hiiva otettiin M1 Garandin käymisjätteistä (aiemmin pantu AIPA-tyyppinen olut). Hiiva oli perus pussihiinva Safale US-05. Miten homma sitten hoitui - ohjeet otettu pitkälti www.kotiolut.com:n foorumilta (tästä viestiketusta):

1. Desinfioin pari _läpinäkyvää_ ISOA suolakurkkupurkkia, täytin toisen astian keitetyllä vedellä ja jäähdytin veden huoneenlämpöön.
2. Kaadoin toisen astian sisällön IPA:n hiivasakan päälle, huljuttelin ja sekoitin hiivat. Ei kannata kaataa kaikkia vesiä, tarvitsin kolmannen purkin kun tilavuus loppui kesken - insinööri liikkeellä.
3. Kaadoin hiivamoskan takaisin kuppiin josta ne vedet käymäpönttöön menikin.
4. Odotin toista tuntia, astiassa muodostui selkeästi kolme kerrosta (kaksi riittää). Ylimpänä vesi, toisessa kerroksessa hiiva joka halutaan talteen ja pohjalla kaikki käymisjäte (karkeaa ainesta, kuten humalan jämät ja ne käymisjäämät).
5. Dekantoin hiivan toiseen astiaan, eli siis kaksi ensimmäistä kerrosta (vesi ja hiiva) toiseen, tyhjään astiaan - pohjalle jäänyt sakka meni viemäriin.
6. Hölskytin purkkia, laitoin purkin jääkaappiin olemaan yön yli.
7. Seuraavana aamuna oli hiiva muodostunut taas kahteen kerrokseen. Käytännössä päällä oli vesi ja alla hiiva. Dekantoin veden pois ja kaadoin hiivan taas uuden veden päälle. Annoin seistä iltaan asti ja toistin saman.
8. Steriloin pari pulloa ja uusilla vesillä varustettu hiiva tuli pullotettua pariin puolen litran pulloon - nämä siirtyivät viileään säilytykseen.

Mitä muuttaisin: Mielestäni hiiva oli aika ok jo ensimmäisen pesukerran jälkeen, en välttämättä lähtisi pesemään kahdesti. Nyt katsotaan vielä lähteekö hiiva tulille kunnolla - vaatinee startterin seuraavaa käyttökertaa varten jos on hyvinkin pitkään jääkaapissa/kellarissa.

Tulen tekemään toistekin jos tämä vain onnistui edes siedettävällä tasolla.