M84 Stun Hefeweizen rev 2, No-chill ja Schneider-Weisse TAP 6 hiiva

No niin, mikä sen parempi hetki kirjoittaa blogiin kun olla lomalla, juoda saunaolueksi omatekemää Misericorde Pilseneriä ja odottaa mitä tämän päivän erikoisemmista panoista seuraa. Eli tänä aamuna noin kello 8.00 aloittelin välineiden desinfioinnin ja keräilin kimpsut ja kampsut kasaan. Tavoitteena oli panna M84 Stun Hefe rev 2. Resepti oli 'bout seuraava:

1kg vehnämallas
0,6kg lagermallas

7g Hallertau Mittelfrüh @60min
3g Hallertau Mittelfrüh @5min

Jäähdytyksenä poikkeavasti No-chill.
Hiivana poikkeuksellisesti Schneider-Weissen TAP6:n pullokasvatus.

Pano eteni normisti, joskin tuli sässittyä pariin kertaan ihan kunnolla. Eli ensin tulostelin vanhan reseptin, jossa huuhtelumetodina oli Fly Sparge (lennosta huuhtelu). Ikävä kyllä itselläni ei ole mahdollisuutta tällaiseen huuhteluun niin piti jossain välissä laskeskella vesimäärät uusiksi. Onneksi fly spargen ja batch spargen ryyni-vesi -suhde oli sama, joten aika vähän meni uusiksi. No, joka tapauksessa. Ensimmäisellä vesilisäyksellä en päässyt tavoitelämpöön ja jouduin keittelemään ja lisäilemään vesimääriä. Mäskäys piti tehdä yksivaiheinfuusiona 67C asteessa, pääsin 65C:n joten enemmän saatiin käymäkelpoisia sokereita. Koska passasin mäskäysvedet, piti myös huuhteluvesiä vähän vähennellä että erän koko kestäisi 'bout samassa ja mahtuisi 10l keittoastiaan.

Mäskäys meni muuten ihan ok, lämpötilatkin kesti muutaman asteen sisällä vaikka parin kymmenen minuutin välein kävin sotkemassa ryynipuuroa. Water-to-grain rationa itsellä on yleensä jotain 1:4:n että kestää vielä sotkea, joskin pienissä satseissa voisi olla pienempikin suhde. Ryynit veti tällä kertaa isosti vettä, lopulliseksi keittomääräksi jäi jotain 9,7litraa - ei mahtunut keittämään 10l kattilassa kun hotbreakki oli niin iso, joten pienen määrän keittelin ensin kolmen litran kattilassa ja juuri kun 10l satsi kiehui niin lisäsin "sivuvierteen" takaisin päävierteeseen ja @60min humalat sekaan. Keitossa itse aina alussa pidän kattilassa kantta päällä ja kun kiehuminen alkaa, poistan kannen että vierteestä pääsee epätoivottuja aineksia haihtumaan pois.

Keiton jälkeen pistin vierteen päälle kannen ja löin kattilan ulos. Siellä se sitten oli ilta ysiin asti. Normaalisti en tällä tavalla no-chillinä ajele, koska näissä on muutamia ongelmia - pääosassa esteettinen oluen sameus. Nopeasti jäähdyttämällä saadaan aikaan ns. cold break jossa protskut saostuvat vastaavasti kuin hot breakissa ja tekevät kirkkaampaa ja "parempaa" olutta. Muita haittoja tässä tietysti on kontaminaation vaara (botulismi pahimmassa tapauksessa, mutta hyvin harvinainen), suurempi kitkeryys, aromi- ja flavorihumalien maun vähäisyys, dimetyylisulfidiit (maissimainen makuhaitta). Näiden osalta olin valmis kokeilemaan, toki aikaa meni moninkertaisesti enemmän jäähdytellessä. Monella jenkkifoorumilla on suositus että lyödään kuumat vierteet ilmatiiviiseen elintarvikemuovikannuun jossa annetaan jäähtyä blow off-hose ilmalukolla (tavan ilmalukko imee vedet sisään jos käytetään koska vierre kutistuu jäähtyessään ja muodostaa alipaineen). Blow off-hosen pituus pitää mitottaa sillä tavalla, että vesiastian vettä mahtuu reilusti letkuun ettei vierre täyty vedestä. Vesi on kuitenkin keittämättömänä aina pieni kontaminaatioriski (Suomessa vähemmän kuin esim. ausseissa/jenkeissä).


Hiivan kasvatin jo ennakkoon pullossa, tänään alkoi oikeasti muodostumaan jo kräusenia (hiiva muodosti primäärikäymismömmöjä pinnalle) kaikesta sekoituksesta huolimatta, joten sen pitäisi olla aika jees starttaamiseen. Pohjalla oli parin millin kerros hiivaa joten uskoisin että hiivasolujakin on vähintään riittävästi - ei pitäisi olla enää adaptiivisessa vaiheessa vaan hiiva varmaan lähtee käymään sen kummempia adaptointivaiheita... Tai lagiajan ei tulisi ainakaan olla mikään älytön.

Mut jeh. Siellä se poika taas pulputtaa - katsotaan mitä tulee ja toivotaan ettei kontaminoidu.