Bambergin kaupungissa Saksassa sijaitseva Heller-Trum panimon kuuluisa savuolut Aecht Schlenkerla Rauchbier päätyi minunkin pöytääni, tällä kertaa Urbock muodossa (joka siis on lähinnä joulun aikaan tarjottavaa mallia, vaikka hieman miedompaa Märzeniäkin löytyy alkon valikoimista). Bamberg on myös muutoin hyvin erikoinen kaupunki, se on mm. ollut kahdesti Ruotsin vallan alaisuudessa ja myös saksan pahimmat noitavainot ovat toteutettu täällä, vuonna 1515 kolmen kuukauden aikana kaupungissa poltettiin n. 600 ihmistä noitana.... liekö tämä syynä miksi kaupungista tulee niin hyvä savuolut...
Alunperin ja vielä nykyisinkin panimoravintolana toimiva Heller-Trum (tai Heller-Bräu) sijaitsee Bambergissa, jossa on harvinaisen suuri panimotiheys. 70 000 henkilön kaupungista löytyy jopa yhdeksän panimoa, joista Brauerei Heller-Trum on yksi. Panimorakennusten ja panimon historia johtaa juurensa jopa 1400-luvulle. Panimon historiallinen lempinimi "Schlenkerla" johtuu Andreas Graserista jonka omistukseen silloinen Heller-Bräu panimo päätyi vuonna 1877. Andreas Graser oli kevyesti liikuntarajoitteinen ja hänen kätensä liikkuivat erikoisella tavalla hänen kävellessään (hän käsitykseni mukaan linkkasi toista jalkaansa), tätä liikettä kutsuttiin paikallisella murteella "schlenkern" ja tämä nimi onkin panimolla käytössä edellään. Myöhemmin, vuonna 1960, panimon omistajaksi tuli Jakob Trum ja ravintolan otti hoitaakseen Jakobin poika German Trum. Kaupparekisterissä panimon nimi on kuitenkin edelleen "Heller-Bräu".
No niin, ettei mopo karkaa liikaa käsistä niin mennäänpä tähän olueen. Olut kaatui lasiin todella tummana, valoa vasten rubiininpunaisena. Pelkkä korkin aukaisu riitti todentamaan, että kyseessä on savuolut. Tuoksu on hyvin vahva, lakritsisen turpeinen ja hyvin savuinen (moni väittää ettei ole turpeinen, tämä tuli kuitenkin minun nenääni ensimmäisenä). Ensimmäinen huikka ja nektari nostaa käsikarvat pystyyn, hyvin savukinkkuinen ja hintsusti lakritsinen maku valtaa suun, makea aine josta vaniljakin ehkä pikkuisen pilkistää valuu alas kurkkua ja tekee mieli vain odottaa. Jälkimaku ei ole vahva, mutta maltaan makea. Aine on hyvin pehmeää ja suutuntuma on täyteläinen, olematta kuitenkaan puuromainen. Tätä tekee mieli lisää. Lasin lähestyessä loppua maku on kuitenkin niin vahva ettei se enää loppulasista maistu niin miellyttävälle ja mahtavalle - maku häviää itsensä alle. Kaikesta huolimatta kyseinen taideteos menee helposti allekirjoittaneen TOP 5 listalle, jos tämä vielä tarjoiltaisiin 0,33 pullossa olisi nautinto täydellinen ja sitä haluaisi vielä lisää, nyt puolikkaan loppupuoli jo alkaa maistumaan liian samalle.
Pisteet: 4,5/5 == 4,5/5 koska aina pitää jättää pieni odotusarvo maailman parhaalle oluelle :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti