lauantaina, maaliskuuta 24, 2012

Talon Kalja FugMeDrunkless, erä 2, panimon erä #10

Ja taas koitti se aika kun tehdään lähes alkoholitonta, eli FugMeDrunklessia - mielessä taas hiipii että jos pilaisi hyvän reseptin käyttämällä tähtianista tai osittaismäskäisi pienen määrän suklaamallasta tuohon sekaan. Niin pitkä aika on kuitenkin viime satsista että taidan jättää tässä erässä kokeilut väliin.. Tai no, jos hieman humalointia parantaisi ja lisäisi jonkun 2-5g Magnumia jälkimmäiseen vesisatsiin ja kokeilisi irtoaako alfahappoja "humalateehen" jossa ei ole vierrettä.

Allekirjoittanut kun on niin typerä kaveri että ei tykkää kotikaljasta joka maistuu liian makealle - pikkuisen saa olla bitteriä/makua jostain kevyestä humaloinnista. Ja siis niille jotka eivät tätä reseptiä ole vielä nähneet niin se on jotakuinkin seuraava:

500g Tuoppi kaljamallas (käytännössä valmiiksi rouhittua ja paahdettua, karamellisoitunutta ruismallasta)
200g Kidesokeria (n.2dl?, jospa tähänkin joskus löisi panimosokeria, spraymallas on liian hienostelua ja todennäköisesti pilaa maun)
5g Fuggles-humalan kukintoja (0,5dl) - Haaveena ensi kesänä kerätä porukoilta humalat tätä varten..
3+7ll vettä
2tl Normaalia Sunnuntai kuivahiiva

1. Kaljamaltaat paljuun, päälle 3l kiehautettua vettä, pidetään noin 12h.
2. Lisätty 7l kiehautettua vettä, pidetään paljussa noin 12h.
3. Suodatettu vierre irti ravasta,, lisätty sokeri, humala ja hiiva (pieni rehydratointi tehty, noin 10min/1dl vettä).
4. Laitettu pönttö pöhisemään, noin 22h
5. Pulloon, pullossa 3-4päivää

Viimeksi muistiinpanojen perusteella lopputulema oli seuraava: "Liian vähän happoja, maku ok. Voisi olla tuplana humalaa!! Muuten kaiken kaikkiaan ihan hyvä kokeilu ja kalja on maistuvaista :)". Eli jos tähän kevyesti rapsauttaisi sokeria vielä pullotuksessa sekaan - katsotaan niin pullopommejahan siitä sitten syntyy. Mutta jos varovaisesti kuitenkin, eli joku 2-3g/litra?

Kyllä. Jopa kotikaljalla voi tehdä variaatioita - välillä ne onnistuu ja välillä ei, mutta juomatta ei ole jäänyt. 

torstaina, maaliskuuta 22, 2012

M320 kontrollikäynti

Ja taas koitti se aika kun piti päästä mittailemaan, että miten on lähtenyt poika tulille - no ainakin näyttää paremmalta. Huoneenlämpöön nostettu M320 lähti taas tulille ja ominaispaino oli vajaassa viikossa lähtenyt laskemaan. Nyt ominaispaino oli jo 1.070 - eli parikymppiä on laskua - joka taas tarkoittaa sitä että alkoholia muodostuu, joskin hitaasti. Selvästi primäärivaihe on ohi ja käydään sekundääriä, suurin vaahto on laskenut pinnalta ja käymisen "hajua" alkaa jo M320:ssä olla. Maku edelleen kohdallaan, ja aplarit killuttelee kivasti pinnalla. En siis hiivannut uudelleen. Nyt kun ominaispainon lasku on havaittu, saa poju pulputella minkä pulputtelee - toivotaan että ei ihan vituksi mennyt, koska maku on tässä satsissa aivan tautisen hyvä jo kontrolleissa.

Sitten pitäisikin melkein suunnitella jo uutta mäskäystä. Olen vähän kahden vaiheilla että tekisikö vehnäolutta vai jotain muuta - basicimpaa. Kesäksi pitäisi joka tapauksessa jokin janonsammuttaja saada ja kunnon satsin aikaansaamiseksi menee se pari kuukautta. Vehnäolutta jos meinasin niin melkeinpä pitäisi vähän raikkaampia humalia tilata - ehkä Hallertauta, Tettnangia, Saazia tai Styrian Goldingsia. Hefeweizenia tai witbieriä siis sunnitteilla. Pari kiloa lagermallasta ja vehnää olisi, joten neljällä kilolla mallasta pitäisi jo saada jotain aikaiseksi - tosin perusmallasta kannattaisi samalla tilata kun kuitenkin Melkolta tilaan kallilla ja postitkin maksaa perkeleesti (pitäisi oikeasti malttaa kokeilla humlea tai brouwlandia niin hinta tippuisi). Saisi taas muutaman satsin tehtyä. No joo, pitänee pistää BeerSmith 2 tulille ja suunnitella joku todella yksinkertainen resepti. Tarkoitus ei ole kuitenkaan tehdä mitään maustettua Hoegaardenin kloonia vaan jotain hyvin paljon yksinketaisempaa. IBUt alle parinkympin ja alkvolleja joku 4-5til-%, että menee janonsammuttajana.

Mitäkähän sitä tästäkin taas tulee...

Tilannehan varastossa on muuten seuraava:
Kellarissa ehkä 7l PorterLagerJägermeisterDüsseldorfia - saa kypsyä, maistuu turhan kitkulle vieläkin. Tämä on ehkä ensi talvelle ok :)
Kellarissa 1-3l  Kettutyttöä.
Kellarissa n. 8l Enziota, ei ole enää oikein elossaolevan makuista - tuli liian iso satsi - 20l sitä on tuhottu
Pullotettuna, ei kellarissa noin 7l M1 Garand, menee viikonloppuna kellariin.
Käymässä n. 5l M320, kesää odotellessa.
Suunnitteilla joku vehnänen

Onneksi pienensin satsikokoa..

sunnuntaina, maaliskuuta 18, 2012

M320 meadin ja M1 Garandin tilanne

Ja kontrollipäivän saldo: kevyt huoli. Tänään ajattelin käydä katsomassa mitä M320:lle kuuluu, ei pulputusta - vesilukko kuitenkin maksimissa, joten hiilidioksidia oli jo pöntössä. Otin näytteen desinfioituihin kamoihin, tuoksu: HelveTIN hyvä, appelsiinin, kukkaisen hunajainen. Näyte kupli - hiilidioksidia muodostunut. Näytteen ominaispaino - mitvit! 1.090! Sama kuin käymään laittaessa. Tästä on siis luettavissa että sima ei ollut käynyt kellarissa, oletettavasti olosuhteet olivat liian kylmät vaikka pari ensimmäistä päivää kontrollikäynneillä sima pulputtikin mukavasti.

Noh, toimenpiteenä lämpimämpään nosto (lämmin varasto) jossa lämpötila tasaiset 12 astetta. Samalla vähän heiluteltua pönttöä siltä varalta että hiiva olisi flokkaantunut pohjalle tai siirtynyt mutoin talviunille. Pulputus jatkui ainakin hetkellisesti, toivotaan että jatkuu tai joutuu hiivaamaan uudelleen. Sinänsä maku oli todella lupaava ja kontaminaatiota ei ainakaan tässä vaiheessa ollut havaittavissa.

M1 Garandin kontrollipullon maistoin pullosta perjantaina. Kyseessä oli jämäpullo joka oli aivan hiivasakan päältä pullotettu. No, saa kypsyä vielä viikon lämpimässä. Maku oli jotakuinkin TODELLA raaka, humalointi saa tasapainottua. Kyseessä oli vajaa pullo - ehkä noin kolmasosa puolen litran pullosta. Ihmettelin että miten tällainen tuli korkitettua :D Tämä lähes "räjähti" auki, eli happoja oli aivan liikaa - olettaisin että johtui kuitenkin suuresta ilmatilasta ja liian lyhyestä pullokäymisestä koska kuitenkaan oluessa ei ollut happoja liikaa ja pullotussokerin määrä oli vielä "kohtuullinen", vaikkakin korkea 7g/l.

M1 Garand saa todellakin vielä viikon olla lämpimässä ja sitten kylmään kypsymään, juomakunnossa ehkä parin - kolmen viikon päästä. Aikaisintaan.  Pulloihin on muodostunut pohjalle kunnon flokkaantunut sakka, joten kyllä siellä ainakin happoja pitäisi olla.

keskiviikkona, maaliskuuta 14, 2012

Alkon pääsiäisseudun uutuuksia 2012

Ja tapoihini kuuluen, myöhässä taas tätäkin uutisoin. Suomen paikallinen alkoholin käyttöä ohjaava monopoli Alko on julkaissut 12.3. pääsiäisoluet kaikessa hiljaisuudessaan. Olutkattauksessa on muutamia varsin mielenkiintoisia uutuuksia:

Gouden Carolus Easter Beer
Suklaanruskea, erittäin täyteläinen, keskiasteisesti humaloitu, kypsän hedelmäinen, kevyen siirappinen, lakritsinen, hennon yrttinen, runsas, silkkinen.

Panimo: Het Anker
Tuottajamaa: Belgia
Alkon luokittelu: Strong ale
Hinta: 9,48€ (12,51€/litra)
Alkoholia: 10,5til-%.
Pullokoko: 0,75l

Odoutusarvo allekirjoittaneella on kova. Tätä odotan oikeastaan näistä kaikista eniten. Panimon tuotteet ovat yleensä olleet laadukkaita ja maistuvia kaikin puolin.

Laitilan Kievari Mämmi 2012
Mahonginruskea, täyteläinen, keskiasteisesti humaloitu, karamellimaltainen, kevyen mämminen, hennon kahvinen, tasapainoinen. 

Panimo: Laitilan virvoitusjuomatehdas
Tuottajamaa: Suomi
Alkon luokittelu: Erikoisuus
Hinta: 4,24€ (8,28€/litra)  
Alkoholia: 5,2til-%
Pullokoko: 0,5l

Odotusarvo lähes olematon. Tämä panimo ei ole minua vielä vakuuttanut yhdelläkään oluellaan. Kaikissa on ollut huonoja puolia ja huonoja puolia- pahimpana Public Cornerin hanasta Laitilan samanlainen.

Nøgne Ø God Påske
Meripihkanruskea, samea, täyteläinen, voimakkaasti humaloitu, makean maltainen, kypsän hedelmäinen, yrttinen, runsas.

Panimo: Nogne Ø
Tuottajamaa: Norja
Alkon luokittelu: Strong ale
Hinta: 6,34€ (12,68€/litra)
Alkoholia: 7,5til-%
Pullokoko: 0,5l

Odotusarvo on semi. En oikein osaa enää suhtautua k.o. panimon oluisiin. Osa on ollut helvetin hyviä, osa täysiä ohilyöntejä joissa hype on ollut 90% koko oluesta. Onhan ne erikoisia, mutta ei välttämättä minun makuuni sopivia. Tässä joko ammutaan ohi tai onnistutaan.

Svaneke Vårhare
Kinuskinginuskinruskea, samea, täyteläinen, voimakkaasti humaloitu, karamellimaltainen, sitruksinen, yrttinen, vivahteikas, raikas.

Panimo: Svaneke Bryghus
Tuottajamaa: Tanska
Alkon luokittelu: Erikoisuus (saison)
Hinta: 6,41€ (12,82€/litra)
Alkoholia: 6,5til-%
Pullokoko: 0,5l

Odotusarvo tähän kohtuullisen kova. Oikeastaan Svanekelta olen muutaman erinomaisen oluen juonut, tällaisia perusoluita kylläkin, mutta ei ole koskaan ohilyönyt. Esim. Catch 22 on ehdottomasti yksi parhaista tummista lagereista - vaikka moni paskaksi sitä haukkuukin - no, sopii omaan suuhun ja se riittää. Toinen oikein erinomainen oli Svaneken Classic jota voisi saunan jälkeen ottaa useammankin. Tasapaksuja oluita, mutta toimivat tilanteeseensa.

Påskebryg
Kastanjanruskea, runsasvaahtoinen, täyteläinen, keskiasteisesti humaloitu, maltainen, kinuskinen, kevyen sitruksinen, hennon kardemummainen, samettinen.

Panimo: Ørbæk Bryggeri
Tuottajamaa: Tanska
Alkon luokittelu: Strong ale
Hinta: 3,80€ (7,60€/litra)
Alkoholia: 7,2til-%
Pullokoko: 0,5l

Odotusarvo panimon jouluoluen perusteella: hyllyyn tekisi mieli jättää. Toivon että kääntää pääni panimon tuotteiden suhteen.

Ja lähde näihin tietoihin oli sitten Alkon tuotesivut, ettei jää lähde mainitsematta.

sunnuntaina, maaliskuuta 11, 2012

M320 mead (varioitu JAOM:sta)

Vappu, tuo suomalaisten valkolakkien populoima työväenjuhla lähestyy ja simaa alkaa tekemään mieli. Ikävä  kyllä myöhästyin seongista, mutta tulille piti laittaa kaikesta huolimatta.

Reseptiksi päätyi ns. Joe's Ancient Orange Mead - joskin koska en käytä jenkkipullahiivoja niin nimesin törkeästi reseptiä varastaten tämänkin meadin aseistuksen mukaan M320:ksi. Kyseessä todellakin on Joe's Ancient Orange Mead jonka resepti löytyy mm. HomebrewTalkista


Yllä hieman kuvia raaka-aineissa, kyseisessä simassa - tai oikeastaan hunajaviinissä on siis kukkahunajaa, neilikoita, appelsiiní ja ja kanelitanko. Täysin oikeaoppisesta meadista/simasta/hunajaviinistä ei ole kyse, koska teen nyt ensimmäistä kertaa ja joitain asioita vedetään vähän oikoen alkup. reseptintekijän suosituksella. Kuvassaolevat tähtianikset jätin vielä pois, ajattelin että sotkee kanelin,neilikan ja appelsiinin aromeja liikaa.



Yllä olevalla laitteistolla sitä lirkettiä sitten tehtiin - kuvasta puuttuu vielä appelsiini ja SUNNUNTAI KUIVAHIIVA! Muuten koeputket ja og-mittarit ja lämpömittarit ja perus panokamat ja desinfiointiaineet ovatkin jo tuossa + sit mausteet.

Homma meni jotakuinkin näin:

1. Desinfioin kaikki välineet.
2. Mittasin noin 1,6kg hunajaa käymisastian pohjalle.
3. Huljuttelin tuon hunajan noin 4 litraan 25 asteista vettä (tämä on vähän enemmän kuin alkup 1 gallonan versio joka olisi noin 3,8litraa).
4. Pilkoin appelsiinin siivuiksi, lisäsin sen kuorineen kaiken sekaan.
5. Lisäsin kaksi neilikkaa ja yhden kanelitangon sekaan.
6. Laitoin käymispöntön kannen kiinni ja ravistelin rajusti, toiveena oli saada sima ilmattua kunnolla ennen hiivan lisäystä.
7. Lisäsin noin teelusikallisen sunnuntai kuivahiivaa sekaan ja sekoitin kevyesti että hiiva sekottuisi sima-aihioon.



Aine näytti jotakuinkin yllä olevalta kaiken sekoituksen ja muun jälkeen. Lopuksi vain kansi paikallaeen ja vesilukon pulputusta odottamaan. Tämän pitäisi kai lähteä aika nopeasti käymään, joskaan vielä ei ole juurikaan elämää vesilukossa. Aine saa käydä keskenään pimeässä, jossain 12-15 asteen lämmössä (kyllä, oikea meadi pitäisi käyttää vielä matalemmassa) ja pimeässä panohuoneessa sen pari kuukautta. Kypsää on sitten kun neste on kirkastunut ja/tai appelsiinit ovat painuneet pohjalle. 

OG  tällä aineksella oli kohtuullisen korkea (1,090), joten jos vain käy riittävän alas niin potkuahan tästä sitten löytyy. Tavoitteena kuitenkin olisi joku 10-15 til% ja mielellään meadin eikä appelsiinihunajakiljun makuinen lirketti - sekään kun ei ole mahdoton lopputulos..

Kauhulla odotamme mitä tästä syntyy :)

Hiivat pesuun!

Noniin, tulipa tällekin harrastajalle se päivä eteen kun hiivaa piti alkaa pesemään että seuraavaksikin kerraksi jäisi kuuden euron hiivapussista käyttöön. Homma kesti kaikenkaikkiaan pari päivää ja pari pullollista tuli hiivaa talteen. Yllättävää tässä oli se, että loppujen lopuksi aika pienellä/olemattomalla vaivalla saa hiivan vielä uudelleenkäytettäväksi.

Kyseessä ollut hiiva otettiin M1 Garandin käymisjätteistä (aiemmin pantu AIPA-tyyppinen olut). Hiiva oli perus pussihiinva Safale US-05. Miten homma sitten hoitui - ohjeet otettu pitkälti www.kotiolut.com:n foorumilta (tästä viestiketusta):

1. Desinfioin pari _läpinäkyvää_ ISOA suolakurkkupurkkia, täytin toisen astian keitetyllä vedellä ja jäähdytin veden huoneenlämpöön.
2. Kaadoin toisen astian sisällön IPA:n hiivasakan päälle, huljuttelin ja sekoitin hiivat. Ei kannata kaataa kaikkia vesiä, tarvitsin kolmannen purkin kun tilavuus loppui kesken - insinööri liikkeellä.
3. Kaadoin hiivamoskan takaisin kuppiin josta ne vedet käymäpönttöön menikin.
4. Odotin toista tuntia, astiassa muodostui selkeästi kolme kerrosta (kaksi riittää). Ylimpänä vesi, toisessa kerroksessa hiiva joka halutaan talteen ja pohjalla kaikki käymisjäte (karkeaa ainesta, kuten humalan jämät ja ne käymisjäämät).
5. Dekantoin hiivan toiseen astiaan, eli siis kaksi ensimmäistä kerrosta (vesi ja hiiva) toiseen, tyhjään astiaan - pohjalle jäänyt sakka meni viemäriin.
6. Hölskytin purkkia, laitoin purkin jääkaappiin olemaan yön yli.
7. Seuraavana aamuna oli hiiva muodostunut taas kahteen kerrokseen. Käytännössä päällä oli vesi ja alla hiiva. Dekantoin veden pois ja kaadoin hiivan taas uuden veden päälle. Annoin seistä iltaan asti ja toistin saman.
8. Steriloin pari pulloa ja uusilla vesillä varustettu hiiva tuli pullotettua pariin puolen litran pulloon - nämä siirtyivät viileään säilytykseen.

Mitä muuttaisin: Mielestäni hiiva oli aika ok jo ensimmäisen pesukerran jälkeen, en välttämättä lähtisi pesemään kahdesti. Nyt katsotaan vielä lähteekö hiiva tulille kunnolla - vaatinee startterin seuraavaa käyttökertaa varten jos on hyvinkin pitkään jääkaapissa/kellarissa.

Tulen tekemään toistekin jos tämä vain onnistui edes siedettävällä tasolla.

maanantaina, helmikuuta 27, 2012

Täysmäskäys: M1 Garand American (Indian) Pale Ale

Noniin, pitkästä aikaa tuli tehtyä olutta. Tällä kertaa täysmäskäten, menneellä viikolla tuli tilattua mallasta ja näistä sekä jo viimeksi tilatuista humalista piti sitten pientä reseptiä suunnitella. Brewsmith 2:n tuli myös samalla tilattua helpottamaan reseptin suunnittelua.Reseptihän meni jotakuinkin näin, perus Pale ale runko siis:

Maltaat:
2kg Pale ale mallas
200g Crystal 60L mallas

Humalointi:
10g Northern Brewer @60min
5g Northern Brewer @30min
10g Fuggles @5min

Hiiva: SAFALE US-05

Maltaat tuli mäskättyä noin 66 asteessa tunnin verran (74 asteista taisi vesi olla, ja määrä 'bout 5,5 litraa), tunnissa lämpö oli laskenut noin 60 asteeseen, joten eristystä saisi mäskäystynnyrissä parantaa. Huuhtelu kahdessa osassa, ensin 1,7 litraa 77 asteista vettä ja sitten 5,7l saman vertaista vettä.

Mäskin valuttua homma kiehutettiin puuhellalla ja voin sanoa, että puuhellan pitäisi olla de facto väline kaikessa olueen liittyvässä. Nimittäin lämpöteho oli loistava. Valmis vierre piti alkuunsa keittää kahdessa kattilassa koska itsellä on se 10l kattila ja eihän se kaikki siihen mahtunut! Lopuksi kuitenkin sain yhdistettyä vierteet kun muutama litra oli haihtunut. Humalointi yhteen satsiin ja se siitä. Allekirjoittaneen lempparihommaa tuo vierteen keittäminen kun se tuoksu on aivan mahtava!

Mäskin jäähdytyksessä aluksi meinasin nochilliä, mutta yllättäen muuten kiireisen päivän päätteeksi halusin nopeuttaa koko hommaa. Tämä sitten päätyi siihen että tiskialtaassa oli vettä, lunta ja kylmäkalleja ja pieni virtaus (aiheutettu lisäämällä vettä, ylimääräiset valuivat viereisen altaan viemäriin). Virtauksen vastaisesti sitten pyörittelin vierrettä kattilan sisällä joka oli upotettu tuohon tiskiallasveteen. Jäähtyi muuten yllättävän hyvin, varmasti alle tunnissa.

Hiivastartteri/rehydratointi joku 15min @35C vesi. Hydratoitu viiva ilmattuun vierteeseen ja homma tulille. Hiivauksen jälkeen lagia oli muutama tunti ja homma lähti pyörimään paremmin kuin hyvin.  Tarkoitus olisi tämä hiivakanta ottaa jemmaan ja kunhan homma on käynyt niin pestä hiiva ja laittaa jemmaan seuraavaa käyttökertaa varten :)

Tällaista, nyt poika pöhisemässä ja odotetaan jos maltetaan pari viikkoa, tuskin siirrän erilliseen sekundääriin vaan saa kypsyä hiivapatjan päällä.